Ulkopolitiikan tutkimuksen säätiö
Foundation for Foreign Policy Research

Stiftelsen för utrikespolitisk forskning 

Säätiön historia

Päätös Ulkopolitiikan tutkimuksen säätiön perustamisesta tehtiin Paasikivi-Seurassa marraskuussa 1959. Paasikivi-Seuran aloitteesta säätiön tehtäväksi asetettiin luoda Suomeen ulkopolitiikan tutkimusta harjoittava laitos, jollaiseksi perustettiin Ulkopoliittinen instituutti; UPI. Instituutista pyrittiin tekemään Paasikivi-Seurasta poliittisesti riippumaton elin, joka tekisi tutkimusta ja antaisi eväitä valistuneelle ulkopoliittiselle kansalaiskeskustelulle. Siksi UPI:n hallituksena toimi Ulkopolitiikan tutkimuksen säätiön hallitus eikä Paasikivi-Seuran valtuuskunta tai sen työvaliokunta, vaikka seura toisaalta nimesi edustajat säätiön hallitukseen.

Säätiön hallitus kutsui ensimmäiseksi asiamiehekseen Jaakko Iloniemen ja se yritti hankkia lisärahoitusta aluksi elinkeinoelämältä. Liikeyritysten antama tuki jäi kuitenkin vähäiseksi ja vasta Opetusministeriön myönnettyä säätiölle 500 000 markan avustuksen instituutti pääsi aloittamaan toimintansa elokuussa 1961. Säätiön toiminta-ajatuksena oli näin palvella ja tukea ulkopoliittista valmistelua ja päätöksentekoa sekä edistää ulkopolitiikasta käytävää avointa ja analyyttista keskustelua.

Ulkopoliittisen instituutin ensimmäisenä johtajana toimi valtiotieteen lisensiaatti (väit.) Osmo Apunen (1965-1972), mutta toimi ei ollut vielä kokopäivätoiminen. Toiminnan painopiste oli tuolloin satunnaisesti kokoontuneissa työryhmissä. UPI kokosi kirjastoa ja käynnisti Tammen kanssa Maailma tänään -julkaisusarjan.

Paasikivi-Seuran aloitteesta perustettiin vuonna 1961 ulkopoliittisen keskustelun kotimaiseksi foorumiksi Ulkopolitiikka-lehti, joka lakkasi kuitenkin käytännön vaikeuksista johtuen ilmestymästä jo vuonna 1968, mutta se herätettiin uudelleen henkiin vuonna 1972, jolloin sitä ryhdyttiin julkaisemaan osana UPI:n ja Ulkopolitiikan tutkimuksen säätiön toimintaa. Samana vuonna instituutti sai kasvaneen valtionavun turvin kokopäivätoimisen johtajan ja tiedotussihteerin. Johtajaksi valittu valtiotieteen lisensiaatti Jaakko Kalela ehti toimia tehtävässä vain vuoden (1972-1973). Hänen jäädessä virkavapaalle tehtävää ryhtyi hoitamaan vt:nä tiedotussihteeri Kari Möttölä (1973-1978). Sittemmin valtiotieteen kandidaatti Möttölästä tuli instituutin johtaja (1978-1988).

Instituutti pyrki suuntautumaan aiempaa selkeämmin tutkimuslaitokseksi ja määritteli kolme painopistealuetta, joihin tutkimuksen tuli keskittyä. Nämä olivat Suomen ulkopolitiikka, puolueettomuus sekä ulkopolitiikan yleinen teoria ja muiden maiden noudattama ulkopolitiikka. Kokopäiväisen tutkijan instituutti sai vasta vuonna 1987. UPI:n uusi kasvu alkoi maisteri Paavo Lipposen johtaja-aikana (1989-1991). Instituutin johtajana toimi sittemmin PhD Tapani Vaahtoranta (1991-1998 ja 2001-2007) ja PhD Tuomas Forsberg 1998-2001.

Keskusteluja instituutin valtiollistamisesta käytiin ensimmäisen kerran jo 1970- ja 1980-lukujen vaihteessa ja uudelleen 1990- ja 2000-luvun vaihteessa, jolloin esitettiin ajatus UPI:n sijoittamisesta eduskunnan tai Opetusministeriön alaisuudessa toimivaksi laitokseksi. Vuoden 2006 loppuun asti Ulkopoliittinen instituutti toimi Ulkopolitiikan tutkimuksen säätiön ylläpitämänä yksityisenä valtionapulaitoksena, joka toimi itsenäisenä, puolueista ja valtionhallinnosta riippumattomana tutkimuslaitoksena. Ulkopolitiikan tutkimuksen säätiö sai vuotuista valtionapua opetusministeriöltä. Tämän lisäksi säätiö ja erikseen myös UPI hankkivat toimintaansa varten rahoitusta muista lähteistä ja ottivat vastaan lahjoituksia.

Ulkopolitiikan tutkimuksen säätiö on sopi vuonna 2006 eduskunnan kanssa Ulkopoliittisen instituutin siirrosta valtiolle ja käytännössä eduskunnan alaiseksi valtion laitokseksi. Siirtoa koskeva laki kytkettiin osaksi yksikamarisen eduskunnan 100-vuotisjuhlallisuuksia. Eduskunta hyväksyi 1.6.2006 pidetyssä 100-vuotisjuhlaistunnossa lain Kansainvälisten suhteiden ja Euroopan unionin asioiden tutkimuslaitoksesta, joka tuli voimaan 1.7.2006 ja jonka nojalla uusi instituutti otti vastatakseen myös vanhan instituutin tehtävät, henkilökunnan, Ulkopolitiikka -lehden ja käynnisti toimintansa 1.1.2007 lukien. Se käyttää edelleen Ulkopoliittisen instituutin nimeä ja siitä lyhennettä UPI. UPI:a on johtanut vuoden 2020 alusta alkaen yhteiskuntatieteiden tohtori Mika Aaltola. Hänen edeltäjinään toimivat valtiotieteiden tohtori Raimo Väyrynen (2007-2010) ja valtiotieteiden tohtori Teija Tiilikainen (2010-2020).

Instituutin siirron yhteydessä sovittiin eduskunnan kanssa toimitilojen saamisesta vuokratta säätiön ja Paasikivi-Seuran käyttöön UPI:n uusien toimitilojen yhteydestä. Järjestely astui voimaan 15.2.2008 allekirjoitetulla sopimuksella, kun Ulkopoliittinen instituutti oli kokonaan muuttanut uusiin tiloihin Katajanokalle. UPI:n muutettua Katajanokalta Etu-Töölöön marraskuussa 2017 säätiön osoitteeksi vaihtui Arkadiankatu 23 B (5 krs), 00100 Helsinki.